Kun eettinen gourmetruoka rantautuu Ranskaan…

Kuva: Ihminen on yksi tunteva eläinlaji muiden tuntevien eläinlajien joukossa. © Tripsteri/Anneli Airaksinen

Ranska on lihakulinaristien toivemaa: äidinmaidon mureuttamaa karitsankäristystä, haaleita vasikanaivoja salaattipedillä, timjamiliemessä marinoitua vuohenpienokaista… Unohtamatta tietenkään aikuisista yksilöistä loihdittuja monenmoisia gourmetruokia. Ja maan tunnetuimpiin vientituotteisiin lukeutuvaa hanhenmaksaa. Kyseinen perinneherkku tuotetaan pakkosyöttämällä hanhet niiden lyhyen elämän aikana ruokatorveen työnnetyn putkiruokinnan avulla; ihmisten kohdalla tämä vastaisi noin 40 litran päivittäistä pakkoannosta.

Toisin sanoen Ranska ei ole niittänyt mainetta kasvisruokailijaystävällisenä maana. Perinteiden vaalijoita suututtavat vegeruokien haikailijat, ja aito lihisranskis vaientaa orastavan omantunnon soimaukset vetoamalla poikkeuksetta porkkanan tuskanhuutoihin kun se tapetaan…

Eläinautomaatista mielifobian uhriksi

Mutta nyt kartesiolaisuuden sublimoimassa ihmisoikeuksien kehdossa on virinnyt keskustelu eläinten oikeuksista, minkä myötä myös vegetaristeihin suhtaudutaan entistä myönteisemmin. Esimerkiksi maailman suurimpiin tiedekeskuksiin lukeutuva Villette eli Cité des sciences on valinnut uuteen konferenssiohjelmaansa laajan kokonaisuuden nimeltään Les révolutions animales (eläinten vallankumoukset).

Biologien ja juristien ohella, tieteenfilosofeja on kutsuttu luennoimaan Villetteen uljaasta uudesta eläimestä. Eläin ei enää olekaan nykytutkimuksen valossa aikaan ja paikkaan sidottu, vaistojensa ohjaama olento. Karvainen, sulkainen (ja suomuinenkin) mieli on osoittautunut yllättävän monivivahteiseksi, hokseliaaksi, jopa empaattiseksi… eikä kyse ole pelkästään lemmikkieläimistä, vaan apinoista, korpeista, norsuista, mustekaloista, valaista, sioista, lehmistä, lampaista, rotista, hiiristä… YK tunnusti virallisesti eläinkulttuurien olemassaolon eli opitun tiedon välittämisen sukupolvelta toiselle vuonna 2014.

Melkoinen takinkäännös. Tieteeseen vahvasti vaikuttanut ranskalaisfilosofi René Descartes’han väitti aikoinaan, että eläimet eivät olleet edes tuntevia olioita. Kyseinen suuri ajattelija (joka olisi varmaankin leimattu psykopaatiksi nykymaailmassa) rakensi länsimaista tieteellistä maailmankuvaa paloittelemalla vuosien ajan innokkaasti muun muassa eläviä koiria luentojensa aikana. « Eläinautomaattien » tuskanhuudot Descartes rinnasti ruosteisen oven narinaan. Rationaalisuuteen rinnastettu kartesiolaisuus kummittelee yhä  ranskalaistenkin kollektiivisessa tajunnassa, samalla kun se on pimittänyt valtaisan määrän tietoa eri eläinlajien todellisista kyvyistä, aisteista ja tuntemuksista.

Uudet ajat, uudet tuulet. Nyt ranskankieleen on jopa kotiutumassa uudissana “mentaphobie” eli mielifobia, joka tarkoittaa pakonomaista tarvetta kieltää eläimiltä tietoisuus. Etenkin monet tutkijat kuuluvat tähän kastiin. Debatti muistuttaa ajoista, kun erirotuisilta ihmisiltä evättiin sielu. Vastaavalla tavalla pohdittiin pitkään ja hartaasti, onko naisilla sielu. Tai pikkuvauvoilla, mikä oikeutti vielä 80-luvulla vauvojen leikkaukset ilman nukutusta. Mutta oletettu tietoisuuden puute oikeuttaa myös koe-eläimien ja teuraseläimien mielettömän raakamaisen kohtelun…

Lihatiskin karmea ristiriita

Jos kerran eläin on nyt paljastunut tuntevaksi olennoksi, niin miksi ihmeessä siltä evätään kaikkinainen psyyke, pohti tiedekeskuksessa luennoinut tieteenfilosofi Thomas Lepeltier. Ja vastasi itse omaan kysymykseensä:

« Eläinten julma kohtelu on osa sivilisaatiotamme. Toisaalta olemme yhä useammin tietoisia eläinten kärsimyksistä, mikä vaivaa meitä… siksi säädetään uusia lakeja eläinten suojelemiseksi. Tiedostamisesta huolimatta julmuus eläimiä kohtaan ei ole koskaan ollut yhtä laajamittaista. Tarkoitan kammottavia olosuhteita, missä yhä kasvava määrä eläimiä kasvatetaan ja teurastetaan… »

« Tämä ristiriita on mahdollinen ainoastaan siksi että valtaosa kanssaeläjistämme ei näe, tai kieltäytyy näkemästä, mistä tuntevasta ja tiedostavasta olennosta kaupan liha on peräisin. Teuraseläimet joutuvat kärsimään satojen, jopa tuhansien kilometrien matkan tiukasti yhteen pakattuina, ja kuljetuksen aikana monet eläimet loukkaantuvat kivuaalisti. »

« Oletteko tunteneet sen tuskaisen hajun, joka leviää ympäristöön teurasrekkojen ohikulkiessa? Oletteko nähneet mikä ilme eläimillä on kuoleman odotushuoneissa, missä ne joutuvat viettämään joskus useampikin päiviä ennen kuin ne tapetaan. Ja ne tietävät tasan tarkkaan, mikä kohtalo niitä odottaa… »

Kuten monet muutkin eläinoikeuksien puolestapuhujat, Lepeltier kannattaa erityisten valvontakameroiden asentamista teurastamoihin. Näin eläinaktivistien ei tarvitse mennä kuvaamaan niitä salaa, kuten hiljattaisen Alés’in teurastamon skandaalin kohdalla tapahtui.

Mediaa ja mieliä pöyristyttäneen, perinneherkkujen julmista ja sadistisista kulisseista kertovan videon julkistamisen jälkeen ränsistynyt teurastamo joutui lopettamaan toimintansa lokakuussa.

Tiedekeskuksessa puitiin myös tulevaa Pariisin suurta ilmastokonferenssia jatkuvasti kasvavan lihantuotannon kannalta. Se on vesisyöppöä, lisää luonnon monimuotoisuutta tuhoavien yhden kasvin rehuviljelmien määrää ja on maailmanlaajuisesti liikennettäkin merkittävämpi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Tuottaa kilo naudanlihaa vaatii kymmenen kiloa kasviksia.

Kaikkialla hääräävistä lihalobbareista huolimatta, kasvisruokailu on siis yleistymässä myös ranskanmaalla. Nyt jopa muutama koulu on suuren porinan jälkeen uskaltautunut ehdottamaan yhden kasvisruuan ruokalistallaan.

Ja niin, symbolista sinänsä, Révolutions animales  järjestetään Euroopan suurimmaksi kaavaillun jättiteurastamon tiloissa. Tiedekeskuksen paikalla toimi aikoinaan Villetten teurastamo, missä virtasi teuraseläinten veri aina 60-luvun loppuun saakka.

Cité des sciences: Révolutions animales

Pariisin parhaat kasvisruokapaikat

Thomas Lepeltier, La révolution végétarienne, éditions Sciences humaines 2014

David Chauvet, Contre la mentaphobie, éditions L’âge d’homme 2014 (uusintapainos tulossa)

[su_slider source=”media: 11749,11751,11752,11756,11850″ limit=”9″ link=”lightbox” width=”900″ height=”500″ autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

© Anneli Airaksinen

 

http://ko.snstatic.fi/hise-tripsteri-kohteeseen/?target=pariisi&kumppaniavain=109

Perusruokapaikkoja Pariisin keskustassa

Pariisin keskustassa pyöriessä tulee nälkä, mutta ujostuttaa astua sisälle tuntemattomaan ranskalaisravintolaan. Moni matkailija päätyykin sieluttomiin turistiravintoloihin tai ketjupaikkoihin syömään. Sääli, sillä ranskalainen perusruoka on hyvää!

Tässä lista paikallisten suosimista keskustan perusruokapaikoista, joissa on hyvä tunnelma ja rehellinen hinta-laatusuhde. Kokeile onneasi myös muissa mukavannäköisissä paikoissa, jotka näyttävät olevan täynnä paikallisia. Heillä on yleensä hyvä maku. Ravintolasanastomme avulla saat vihiä ruokalistan sisällöstä ja tarjoilijoiden puheista.

Keskusta, oikea ranta

La Fresque

Miksi: Perinteinen ranskalainen bistro. Pääruoat 10–15 €.
Missä: Lähellä Pompidou-keskusta ja Seineä osoitteessa 100 rue Rambuteau – 1. arr, Metro Chatêlet

La Bourse ou La Vie

Miksi: Liharuokaa, chansoneita ja omistajana varsinainen persoonallisuus.
Missä? Oikealla rannalla osoitteessa 12, Rue Vivienne – 2. arr. Metro Bourse

Chez Nenesse

Miksi: Suloinen pikkuravintola, hyvät lounaat.
Missä? Marais’n pohjoisosassa osoitteessa 17 rue de Saintonge – 3. arr. Metro Filles du Calvaire.

Le Petit Marché

Miksi: Periranskalaisen ja aasialaisen keittiön onnistunut fuusio.
Missä: Marais’ssa osoitteessa 9 rue Béarn – 3. arr. Metro Chemin vert / Saint Sébastien Froissart

L’Ebouillanté

Miksi: Pariisin parhaita terasseja. Kevyttä ja terveellistä ruokaa keskiaikaisissa maisemissa.
Missä: Keskiaikaisessa Marais’ssa osoitteessa 6 rue Barres – 4. arr. Metro Hôtel de Ville

Le Petit Fer à Cheval

Miksi: Ranskalaisruokaa vanhanaikaisissa kulisseissa. Samalle omistajalle kuuluvat les Philisophes ja l’Etoile Manquante.
Missä: Marais’n sydämessä osoitteessa 30 rue Vieille du Temple – 4. arr. Metro Hôtel de Ville
www.cafeine.com/petit-fer-a-cheval

Le Petit Marcel

Miksi: Hirveän suloinen peilien, kaakeleiden ja kattomaalauksen somistama ravintola avattiin jo vuonna 1892. Perinteikästä ja turistikorttelisijaintiin nähden suhteellisen huokeaa ruokaa.
Missä: 67 rue Rambuteau – 4. arr. Metro Rambuteau

Au Passage

Miksi: Koska ranskalaistapas ja luomuviinit ovat in.
Missä: Talvisirkuksen (Cirque d’Hiver) takana osoitteessa 1b Passage Saint-Sébastien – 11. arr, Metro Saint Sébastien Froissart
http://www.restaurant-aupassage.fr

Saint-Louisin saarella

Le Lutetia

Miksi: Konstailematonta perinneruokaa. Päivän annos alk. 17 €
Missä: St Louisin saarella, osoitteessa 33 Quai Bourbon – 4. arr. Metro Cité

Nos ancêtres les Gaulois

Miksi: Asterixin ja Obelixin gallialaispitojen kaltaiseen karkelointiin. Viini-ruoka-puffetti n. 40 €
Missä: St Louisin saarella. 39 rue St Louis en l’Ile – 4. arr. Metro Pont Marie
www.nosancetreslesgaulois.com

La Table des gourmets

Miksi: Herkuttelua keskiaikaisen kappelin holveissa.
Missä: 14 rue de Lombards– 4. arr. Metro Hôtel de Ville
http://www.latabledesgourmets2.fr

Keskusta, vasen ranta

Au Polidor

Miksi: 1845 perustettu kulttipaikka on säilyttänyt perinneruokansa ja huokeat hinnat – päivän annos alk. 12 .
Missä: 41 Rue Monsieur Le Prince – 6. arr. Metro Cluny la Sorbonne
www.polidor.com

restaurant georgette

Miksi: Restaurant Georgette. Ranskalaiskeittiön klassikoita hillityn perinteikkäässä miljöössä. Päivän annos 16 .
Missä: Luxembourgin puiston takana osoitteessa 44 rue d’Assas – 6. arr.

Chez fernand

Miksi: Iso brasseria, josta tötteröhattukokit tekevät maukasta perinteistä ruokaa (päivän annos alk. 16.50 .
Missä: 27, Boulevard du Montparnasse – 6. arr. Metro Faulguière
www.chezfernand-guisarde.com

Chez lena et mimile

Miksi: Perinteinen bistro, joka tarjoilee myös molekyylikeittiön luomuksia.
Missä? 32, rue Tournefort – 5. arr. Metro Place Monge
www.chezlenaetmimile.fr

Katso lisää kuvia:
[su_slider source=”media: 6151,6150,6149,6147,6146″ limit=”11″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ speed=”5000″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Lue myös:
Pieni ravintolasanasto
Montparnassen kulttibrasseriat
Historialliset ravintolat
Ravintola, bistro vai brasseria?
Kirjailijakahviloita Pariisissa

Listan koko Pariisin perusruokapaikoista löydät Mondo Pariisi -oppaastamme.

© Anuliina Savolainen

 

http://ko.snstatic.fi/hise-tripsteri-kohteeseen/?target=pariisi&kumppaniavain=109

[blog_grid column=”2″ showposts=”6″ post_content=”excerpt” category_in=”183″ title=”Uusimmat matkablogit” carousel=”true”]

Montparnassen kulttibrasseriat

Pariisin Montparnassen tornin lähettyviltä löytyy vieri vierestä historiallisia brasserioita, joissa maailmaa ovat luoneet uuteen uskoon niin Salvador Dali, Pablo Picasso, Lenin kuin Mika Waltarikin. Vietä iltapäivä heidän vanavedessään!

La Coupole

Miksi: Tämä jättimäinen brasseria avattiin vuonna 1927. Sen kanta-asiakkaisiin kuuluivat Man Ray, Aragon, Salvador Dali, Luis Bunuel, Pablo Picasso, Anaîs Nin, Jean Cocteau ja André Breton. Kulmakunnan taidemaalarit pistivät sisustuksen uusiksi. Seiniltä löytää edelleen Férnard Légerin ja Marie Vassilieffin pensselin jälkiä.
Missä: Vasemmalla rannalla osoitteessa 102 boulevard de Montparnasse – 14. arr. Metro Vavin

Le Dôme

Miksi: Dômessa tapasin välittömästi kaltaisiani ihmisiä, joiden kanssa pystyin vihdoinkin keskustelemaan järkeviä”, Henry Miller kuvasi paikan tunnelmaa. Suomalaiset taiteilijatkin viihtyivät täällä. Kahvilassa on esillä Modiglianin, Foujitan ja Samuel Beckettin sekä muiden kuuluisien kanta-asiakkaiden muotokuvia.
Missä: Osoitteessa 108 boulevard de Montparnasse – 14. arr. Metro Vavin

La Rotonde

Miksi: Vuonna 1915 avatusta kahvilasta tuli nopeasti taidemaalarien kohtauspaikka. Tupakansavun kyllästämässä kuppilassa juopoteltiin ja syötiin hapankaalia. Brassaï nappasi täällä muutamia ikimuistoisia valokuvia.
Missä: Osoitteessa 105 boulevard de Montparnasse – 14. arr. Metro Vavin
www.rotondemontparnasse.com

Le Select

Miksi: Hemingwayllä oli tapana tulla aamupäivisin tähän kahvilaan. Vuonna 1924 avanneesta Le Selectistä tuli nopeasti kulmakunnan taiteentekijöiden kantapaikka halpojen hintojensa takia. Toinen kahvilan myyttisistä kanta-asiakkaista oli tanssijatar Isabelle Duncan.
Missä: Osoitteessa 99 boulevard de Montparnasse – 14. arr. Metro Vavin

La Closerie des Lilas

Miksi: Paikka on kirjallisista brasserioista vanhin ja kuuluisin – ja kenties myös aidoimpana säilynyt. Täällä ovat istuneet niin Hemingway, Rimbaud, Picasso kuin Leninkin. Nykyään heillä on omat nimikkopaikkansa. Hemingwayn paikka sijaitsee pienen baarin puolella. Closerie des Lilas jakautuu ravintola- ja brasseriapuoliin, joista jälkimmäinen on hieman halvempi. Jos et halua syödä, baarin ääressä voi siemailla drinkkiä.
Missä: Osoitteessa 171 boulevard de Montparnasse – 6. arr.

Montparnasse 1900

Miksi: Viime vuosisadan alun boheemien kantapaikka, jossa on kaunis sisutus ja erinomainen ranskalainen keittiö.
Missä: 59 Boulevard de Montparnasse – 6.arr. Metro Montparnasse – Bienvenue

Lue lisää:
Etelä-Pariisi
Pariisin kulttibrasseriat
Pariisin ravintolat ja kahvilat

Lisää kertomuksia Montparnassen boheemielämästä löytyy Mondo Pariisi -oppaasta.

© Anneli Airaksinen ja Anuliina Savolainen